Auroran huvila
Viehättävä Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon vieressä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empire-ajan huvila-arkkitehtuurista, josta on säilynyt Helsingissä vain harvoja esimerkkejä. Hakasalmen huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902), joka asui siellä kuolemaansa asti. Huvilaa kutsutaankin myös Karamzinin huvilaksi.
Aurora, omaa sukua Stjernvall, oli Helsingissä juhlittu kaunotar, jolle odotettiin hyvää avioliittoa. Ratkaisevaa hänen elämässään oli kuitenkin muutto Pietariin keisarilliseksi hovineidiksi. Siellä hän tutustui seurapiireihin ja avioitui keisariperheen toivomuksesta upporikkaan Paul Demidovin kanssa vuonna 1836. Loisteliaat häät vietettiin Helsingissä.
Aurora Demidova 1830-luvun lopulla Karl Brüllovin öljymaalauksessa.
Pariskunta matkusteli paljon ulkomailla, ja Aurora pääsi tutustumaan länsieurooppalaisiin poliittisiin virtauksin sekä hyväntekeväisyyteen, johon Demidovit käyttivät paljon varoja. Poika Paul Pavlovitsh syntyi Kissingenin kylpyläkaupungissa vuonna 1839. Isä Demidov kuoli pian pojan syntymän jälkeen.
Aurora asettui asumaan Pietariin, mutta kävi usein Helsingissä ja Espoossa, jossa hän omisti Träskändan kartanon. Vuonna 1846 hän avioitui uudelleen eversti Andrei Karamzinin kanssa. Paul Demidov oli ollut merkittävää teollisuussukua, kun taas Karamzinin suku tarjosi Auroralle yhteyden venäläiseen sivistyneistöön.
Kun Andrei Karamzin kaatui Krimin sodassa 1854, Auroran mielenkiinto suuntautui yhä enemmän uskonnolliseen pohdintaan ja hyväntekeväisyyteen. Aurorasta tulikin Helsingissä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Aurora Karamzin 90-vuotissyntymäpäivänään vuonna 1898 Hakasalmen huvilan takaterassilla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / K. E. Ståhlberg
Helsingin hyväntekijä
Helsingin asukasmäärän kasvu 1800-luvun jälkipuoliskolla toi mukanaan kasvavia sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunnan ylläpitämää turvaverkkoa ei ollut, vaan hädän tullen ihmiset olivat oman onnensa varassa. Köyhäinhoito oli varakkaiden yksityishenkilöiden hyväntekeväisyyden varassa.
Auroran aloitteesta perustettiin muun muassa kansankeittiö, lastentarha työläisten lapsille, lastenkoti ja palvelijatarkoti maaseudulta tulleille tytöille. Lisäksi Aurora perusti vuonna 1867 Diakonissalaitoksen, joka aloitti toimintansa maata koetelleen nälkäkatastrofin aikana. Hän asettui pysyvästi Helsinkiin vuonna 1875, mutta säilytti läheiset suhteet keisariperheeseen kuolemaansa asti.
Auroran koti Helsingissä oli Hakasalmen huvila. Sen rakensi Auroran isäpuoli Carl Johan Walleen, ja se valmistui vuonna 1846. Kaupunki osti huvilan ja sen sivurakennukset vuonna 1896, mutta Aurora asui huvilassa kuolemaansa asti. Vuodesta 1912 asti huvilassa on ollut kaupunginmuseon toimintaa. Museon kokoelmiin on päätynyt muutamia Aurorasta muistuttavia esineitä, kuten Auroran matkasamovaari, kopio kuuluisasta Le Grand Sancy -timantista ja uhkea barokkikaappi.
Aurora Karamzinin matkasamovaari on tallennettu museon kokoelmiin.