Elämyksellinen kartanonäyttely nyt auki
Uusi näyttely Kimallus ja kumarrus – kartanonväen kaksi maailmaa muuntaa Hakasalmen huvilan kuvitteelliseksi kartanoksi, jossa voi eläytyä osaksi Keski-Uudenmaan 1800-luvun ilmiöitä ja elämää.
Hakasalmen huvila tarjoaa nyt ainutlaatuisen näyttelykokemuksen kartanoestetiikan ja pukudraaman ystäville. Huvilassa voi tutustua 1860–1880-lukujen kartanoelämään kulkemalla saleissa tarinallisten hahmojen kuten piikatytön, pehtoorin tai säätyläisen rooleissa. Kuvitteellisten hahmojen lisäksi tuodaan esiin aitoja henkilötarinoita, kuten Aurora Karamzin (1808–1902), joka oli Hakasalmen huvilan tunnetuin asukas.
”Kartanot ja niihin liittyvät ilmiöt kiehtovat edelleen monia. Haluamme tarjota kävijöille pintaa syvemmän kokemuksen ja mahdollisuuden eläytyä osaksi kartanoiden mennyttä elämää sekä Hakasalmen huvilassa että moninaisissa tapahtumissa Uudellamaalla”, kertoo näyttelyn tuottaja Susanna Eskola.
Keski-Uudenmaan alueella on lähes sata kartanoa, jotka olivat hierarkkisia pienyhteisöjä, niin myös Hakasalmen huvilaan on rakentunut kaksi maailmaa. Alakerrassa pehtoori tekee kirjanpitoa, keittiössä padat porisevat ja lastenhuoneessa leikitään. Yläkerrassa on esillä herrasväen pukuloistoa ja Stansvikin kartanon astioilla katettu juhlallinen illallinen. Makuukamarin vuode on Kytäjän kartanon Linder-suvun peruja. Näyttelyssä kerrotaan myös Tuomarinkylän kartanon Natalia Stjernschantzin (1831–58) traagisista vaiheista ja esitellään laajasti Helsingin lähiseudun kartanoita.
Hakasalmen huvilassa kummittelee
Osana näyttelyelämystä Hakasalmen huvilan saleissa voi havaita myös aaveen läsnäolon. Sulkemisajan jälkeen opastetuilla kierroksilla kuljetaan näyttelyn kulisseissa ja kuullaan kummitustarinoita Helsingin seudun kartanoista. Kierrokset alkavat klo 17.30 ja 19.30 ja kestävät noin tunnin. Liput 15 €.
Kimallus ja kumarrus – kartanonväen kaksi maailmaa -näyttely ja tapahtumat on toteutettu yhteistyössä Keski-Uudenmaan museoiden kanssa. Näyttelyn suunnittelusta vastaavat näyttelyarkkitehti Tarja Kunttunen, graafinen suunnittelija Tuija Kuusela, kuvittaja Hanna Lahti ja käsikirjoituksesta vastaa Anna Finnilä.
Kuva: Maija Astikainen / Helsingin kaupunginmuseo