Martta Bröyerin kipeä taiteilijantie näytelmän aiheena
Tanssitaiteilija Martta Bröyerin elämästä kertova näytelmä saa kantaesityksensä Hakasalmen huvilassa 10.5.2023. Se käsittelee marginaaliin jääneen Bröyerin erityistä elämää kompleksisen kehonsa, kristillisen kasvatusäitinsä ja 1930-luvun rajun ruumiinkulttuurin murroksen kanssa. Esityksen liput ovat nyt myynnissä.
Uutuusnäytelmä Nimeni on BRÖYER kertoo naisesta, joka nimittää itseään rumaksi ja jonka tanssia nimitetään mauttomaksi. Aija Pahkalan esittämä Martta Bröyer (1897–1979) raivaa tiensä tanssikouluihin Weimarin tasavallassa ja pyrkii sinnikkäästi uudistamaan tanssitaidetta 1920- ja 1930-luvun Suomessa. Yleisön pilkasta huolimatta Bröyer pitää kiinni luomastaan tyylistä eli bröyerismistä ja omasta merkityksestään taiteen kaanonissa.
Taiteellisen tulkinnan Bröyerin elämästä on ohjannut Hanna Ojala. Hän on myös kirjoittanut Nimeni on BRÖYER -näytelmän yhdessä Aija Pahkalan kanssa. Ojalan teoksia leimaavat poikkeuksellisten naisten tarinat sekä yksilön ja yhteisön välinen kitka.
”Martta Bröyer halusi jäädä historiaan, ja sen varmistaakseen hän möi kaupungille museoidun kotinsa. Esityksessä tutkimme, mistä muista syistä Martta on muistettava. Martan tarinan kautta muistamme myös tietyn ajan, ruumiin ja kulttuurin herstorya – sellaisena kuin se puhuttelee meitä tänään. Museot ovat muistamisen paikkoja. Skenografi Reija Laineen museoon lavastama huoneteatteri toimii nyt sellaisena”, Ojala kertoo.
Nimeni on BRÖYER käsittelee yhdellä aikatasolla äitinsä hylkäämän tytön hidasta kiintymistä kasvatusäitiin, jolle tytön tanssi on syvä, moraalinen ongelma. Toisella aikatasolla esitys käsittelee Saksassa syntyvän uuden, ”vapaan” ja holistisen ruumiinkulttuurin vaikutusta nuoren, rakkautta janoavan ja kammoavan naisen elämään.
Produktion työryhmän muodostavat ohjaaja Hanna Ojalan ohella lavastaja Reija Laine, äänisuunnittelija Juuso Voltti, koreografi Laila Nousiainen sekä näyttelijät Reetta Kankare, Sannamari Patjas ja Aija Pahkala.
Esityksen tuotanto on toteutettu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Näytelmän sisältö on syntynyt vuoropuhelussa museon tutkijoiden Anne Rystin, Jere Jäppisen ja Mikko Lindqvistin kanssa, heidän tarjoamansa lähdemateriaalin sekä Bröyerin laajan arkiston äärellä. Martta Bröyer syntyi Ruiskumestarin talossa, Helsingin kantakaupungin vanhimmassa puisessa asuinrakennuksessa, jonka hän kiinteistön viimeisenä yksityisenä omistajana myös pelasti jälkipolville. Tästä kerrotaan kaupunginmuseon vuonna 2021 julkaisemassa kirjassa Ruiskumestarin talo.
Nimeni on BRÖYER
10.–20.5.2023
Hakasalmen huvila (Mannerheimintie 31 B 00100 Helsinki)
Liput 25/15 € Eventilla-verkkokaupasta ja Hakasalmen huvilan museokaupasta.
Esityksen kesto n. 80–90 min, ei väliaikaa. Suositellaan yli 16-vuotiaille.
Esityspäivät
ke 10.5. klo 19 (kantaesitys)
to 11.5. klo 19
ke 17. 5. klo 19
to 18.5. klo 19
pe 19.5. klo 19
la 20.5. klo 19
su 21.5. klo 19 (lisänäytös)
Produktion työryhmä on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta, Svenska kulturfondenilta sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä.
Kuva: Jussi Virkki