Kartanoiden perintö
Hakasalmen huvilan Kimallus ja kumarrus – kartanonväen kaksi maailmaa -näyttelyn sisältöä syventää kolmen luentotapahtuman sarja, jossa asiantuntijat avaavat laajempia näkökulmia näyttelyn aiheisiin.
Toisessa luentokokonaisuudessa tarkastellaan kartanokulttuuria säädynmukaisen elämäntavan sekä sen osin nykyaikaan asti säilyneen aineellisen ja aineettoman perinnön näkökulmasta.
Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Helsingin seudun kesäyliopiston kanssa.
Ohjelma:
klo 13.00 Johanna Ilmakunnas: Säädynmukainen elämäntapa, työ ja vapaa-aika kartanoissa 1720–1850
Varhaismodernin ajan kartanot olivat taloudellisia ja tuotannollisia yksiköitä, joissa työnteko ja vapaa-aika, arki ja juhla limittyivät toisiinsa, olipa kyse isäntäväestä tai palkollisista. Miten kartanon töissä sekä siellä asuneiden ja työskennelleiden ihmisten toimissa näkyivät säädynmukaisuuden vaatimukset? Pohjoismaisen historian apulaisprofessori Johanna Ilmakunnas Åbo Akademista kertoo säädynmukaisesta elämäntavasta, joka määritteli kartanonväen elämää ja elinympäristöä monin tavoin.
klo 13.40 Katja Weiland-Särmälä: Kartanokulttuurin aineellinen ja aineeton perintö
Kartanot sisustettiin ilmentämään perheen vaurautta, historiaa ja arvomaailmaa. Kartanoelämä koostui myös tavoista, käytänteistä ja kulttuurisista malleista, joita siirrettiin sukupolvelta toiselle. FT Katja-Weiland-Särmälän luennolla pohditaan esineiden ja sukumuotokuvien kantamia merkityksiä sekä kartanokulttuurin henkistä perintöä. Luento pohjautuu von Rehausen -suvun päiväkirja-, muistelma- ja kirjeenvaihtoarkistoon.
klo 14.20 tauko
klo 14.30 Ranja Hautamäki: Kartanomaisemat, Helsingin helmet – säätyläistiloista virkistysalueiksi ja kaupunginosien identiteettitekijöiksi
Helsinki on rakentunut kartanoiden maille, ja moni kaupunginosa on saanut myös nimensä säätyläistilojen mukaan. Vaikka agraarimaisema on muuttunut kaupungiksi, kartanomaisemat ovat monin paikoin säilyneet ja niillä on merkitystä esikaupunkien identiteettitekijöinä. Maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta esittelee Helsingin kulttuurimaiseman helmiä, joita tulee vaalia.
klo 15.10 Antti Nyman: Håkansbölen kartanon päärakennuksen restaurointi asuinrakennuksesta kotimuseoksi
Vuonna 1908 valmistunut jugendkartano on arkkitehti Armas Lindgrenin kokonaistaideteos sisustuksineen ja kalusteineen. Kartano on toiminut Sanmarkin perheen kotina ja myöhemmin vapaa-ajan asuntona. Suunnittelussa ja käynnissä olevissa restaurointitöissä on kiinnitetty erityistä huomiota ajallisen kerroksellisuuden esiin tuomiseen. Valmistumisajankohdan jugend-ilme on merkittävä, mutta kotimuseossa tuodaan esiin myös vuosikymmenien aikana vaihtuneet tyyli-ihanteet. Arkkitehti Antti Nyman kertoo kartanon muutostöistä, jotka valmistuvat vuoden 2026 alkupuolella.
Kuva: Håkanbölen kartano Vantaalla. Susanna Paavola / Vantaan kaupunginmuseo.